Robotit vapauttavat tietotyöläisiä rutiinitöistä – muuttavat jokaisen työtä

20.11.2017

Lähitulevaisuudessa toimitusjohtaja ”Matti Meikäläinen” huristelee toimistolle robottiautolla. Parkkipaikkaa ei tarvitse etsiä, sillä auto palaa itse kotiin tai kyydittää päivän aikana muita ihmisiä paikasta A paikkaan B.

Teksti Janina Rautio
Kuvat Tomi Tuuliranta

Kun työpäivä on pulkassa, Meikäläinen kutsuu auton takaisin toimistolle mobiilisovelluksen avulla. Töissä Meikäläistä auttavat robottiassistentit Ulla ja Pertti. Pertti naputtelee ja lähettää asiakkaalle tarjoukset ja laskut. Ulla puolestaan merkitsee Meikäläisen työtunnit muistiin. Meikäläinen voi siis huoletta jättää rutiinihommat robottien vastuulle ja keskittyä enemmän yrityksen kehittämistyöhön.

Kannattaisiko robotti ottaa jo nyt työavuksi omiin rutiinitehtäviin?

Robottien käyttöönottoa ei kuitenkaan tarvitse harkita vasta kymmenen vuoden päästä. Olli Ainasvuori, yksi neljästä MOST Digitalin perustajasta, kehottaa kaikkia tietotyöläisiä jo nyt pohtimaan, kannattaisiko robotti ottaa työavuksi omiin rutiinitehtäviin. Ohjelmistorobotiikan avulla voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti siirtää tehtäviä roboteille ja vapauttaa työntekijöiden kädet muita tehtäviä varten.

Robotisaatiolle suuri tarve markkinoilla

Ainasvuori oli mukana, kun muutama vuosi sitten kuntien omistamassa talous- ja henkilöstöhallintoyhtiössä testattiin robotisaatiota.

”Huomasimme heti, että robotiikan hyöty on järisyttävä ja miten paljon sillä on mahdollista saada aikaan. Sen käyttöönotto on älyttömän nopeaa ja kustannustehokasta, mutta myös itse työssä se on ihmistä tehokkaampi”, hän kertoo.


Sami Säisä, Marja Vuontisvaara, Olli Ainasoja ja Tiia Mäkiranta kertovat, että robotiikka vähentää rutiininomaistia työtehtäviä, mutta synnyttää uusia tehtäviä tilalle. Robotteja täytyy valvoa, kouluttaa, huoltaa, valmistaa ja kehittää.

 


Tästä kokeilusta syntyi ajatus omasta yrityksestä. Ainasvuori ja hänen silloinen kollegansa Tiia Mäkiranta oivalsivat, että robottiautomatisaatioon oli kohtuullisen hyvin välineitä tarjolla. Markkinoilla oli lisäksi jo valmiina tarpeita, mutta ei toimijoita, jotka toisivat teknologian ja sitä tarvitsevan yhteen. Niinpä he perustivat MOST Digital Oy:n keväällä 2016.

MOST Digitalin toimintaa on kehitetty tähän mennessä tulorahoituksella. Kasvua kiihdyttävän ulkopuolisen rahoituksen saaminen on koettu ajoittain haasteelliseksi.

”Mutta kyllä rahoitusta löytyy, kun uskoo itse siihen, mitä on tekemässä”, Ainasvuori vakuuttaa, ”Hetkeäkään ei saa epäröidä, mitä on tekemässä. Silloin pärjää, kun uskoo itse ja pystyy jakamaan tätä varmuutta ulospäin.”

Alun asiakastapaamisissa mielikuvia digitalisaatiosta ja robotisaatiosta hallitsivat pelot ja kauhukuvat, mutta pikkuhiljaa on siirrytty pohtimaan sen tarjoamia mahdollisuuksia.

”Yleinen keskustelu muun muassa mediassa on saanut ihmiset ymmärtämään, että muutos tulee tapahtumaan”, Ainasvuori toteaa. Tämä on näkynyt positiivisesti MOST Digitalin kehityksessä. Perustamisvuonna 2016 yrityksen liikevaihto oli 140 tuhatta, ja tänä vuonna liikevaihto on kasvanut yli 600 prosenttia 800–900 tuhanteen.

Työkuvat muuttuvat robotisaation myötä

Tulevaisuudessa robotteja tullaan näkemään niin liikenteessä, teollisuudessa, palvelualoilla kuin tietotyössäkin. Palvelutaloissa ja sairaaloissa ihmisen kaltaiset robotit tulevat auttamaan vaikkapa ruoan tarjoilussa ja siivoamisessa. Niiden käyttöönottoon liittyy vielä kuitenkin monenlaisia haasteita. Yksi pulma on esimerkiksi saada robotit liikkumaan sujuvasti esteiden yli.

Kaikkien ihmisten työtehtävät tulevat tavalla tai toisella muuttumaan tulevaisuudessa robotiikan myötä.

Ohjelmistorobotisaation kohdalla fyysisiä rajoitteita ei ole, koska se asennetaan sovellukseksi tietokoneelle. Ainasvuori kertoo, että tämä on välillä aiheuttanut positiivista hämmennystä asiakkaissa:

”Asiakas ihmettelee, että missäs se robotti sitten on. Siihen me vastaamme, että se on täällä tietokoneen sisällä.”

Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto on helppoa ja nopeaa. Käyttöönotto ei edellytä nimittäin olemassa olevien järjestelmien muuttamista, sillä robotti opetetaan jäljittelemään ihmisen tapaa toimia. Mitään ei siis poisteta, vaan robotti lisätään tekemään yksi osa vanhasta toimintaketjusta. Vain ihmisen rooli muuttuu.

Kaikkien ihmisten työtehtävät tulevat tavalla tai toisella muuttumaan tulevaisuudessa robotiikan myötä. Osa tehtävistä, kuten laskutus ja hinnastojen ylläpitäminen, jää pois.

”Yksikään toimitusjohtaja ei varmasti kaipaa niitä tehtäviä. Ne voivat hyvin olla robottihommia”, Ainasvuori naurahtaa. Tiettyjen rutiininomaisten työtehtävien vähentyessä, syntyy samalla uusia tehtäviä tilalle. Robotteja täytyy valvoa, kouluttaa, huoltaa, valmistaa ja kehittää. Lisäksi henkilöstö kaipaa lisäkoulutusta uusiin tehtäviinsä.

Tulevaisuudessa MOST Digitalin kiikarissa on kasvu ja kansainvälistyminen. Yhä hurjemmat kasvuvuodet ovat vielä edessäpäin: Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 2020 tulee olemaan robotisaation vuosikymmen.

”Robotisaatio on tätä päivää ja ennen kaikkea tulevaisuutta. Käytännössä kaikki ihmiset tulevat kohtaamaan robotteja. Robotit tuovat valtavan paljon mahdollisuuksia eri aloille ja alueille”, Ainasvuori kertoo.

MOST Digital Oy auttaa asiakkaitaan prosessien ja toimintamallien uudistamisessa, ICT-ratkaisujen kehittämisessä sekä toiminnan digitalisoinnissa ja robotisoinnissa.

Eterassa robotti-kollega palvelee henkilöstöä – näin jää enemmän aikaa asiakkaille

MOST Digital ja Etera ovat menestyksekkäästi vieneet robotisointia osaksi arjen työtä eläkeyhtiössä. "Otimme robotiikan käyttöön yhteistyössä MOST Digitalin kanssa tutkittuamme tulevaisuuden trendejä ja pohdittuamme miten tämän voisi ottaa haltuun meillä Eterassa", kertoo Eteran robotisaatiosta vastaava Riitta Puutula.

Tarmo-robotti rakastaa rutiinia

Visioksi robotiikalle on Eterassa asetettu "robotti rakastaa rutiinia – robottikollegalta palvelua henkilöstölle ja enemmän aikaa asiakkaille". Tarmoksi ristityn robottikollegan avulla myös eteralaisten työtehtävät kehittyvät ja uudistuvat.

Robotisointia johdetaan Eterassa liiketoiminnasta käsin poikkiorganisatorisen tiimin kautta. "Haluamme, että Tarmolle sopivat työtehtävät kumpuavat jokaisen omasta toiminnasta ja opitaan itse oivaltamaan missä kohden robottikollegasta voisi saada avun askareeseen," Puutula korostaa.

"Lisäksi on tärkeää, että robotisaatiolle on visio myös pidemmälle aikavälille. Näin voidaan ennakoida mahdollisia pullonkauloja, kuten valmistella robottikollegan tarvitsemia käyttöoikeuksia eri järjestelmiin."

Robottikollega on otettu hyvin vastaan – avainasemassa osallistaminen ja  
sisäinen viestintä 

Tällä hetkellä Tarmo-robotti tekee erilaisia taustaprosesseihin ja asiakasviestintään liittyviä rutiinitöitä. "Tarmo on muun muassa tukenamme asiakastiedon 360 -asteisuuden lisäämisessä", kertoo Puutula. Tarmon osaaminen ja työnkuvat kehittyvät kuitenkin jatkuvasti.

Tarmo on otettu Eteralla hyvin vastaan. Tärkeä tekijä tässä on ollut aktiivinen sisäinen viestintä.

"Olemme pyrkineet tekemään Tarmosta ja hänen työtehtävistään mahdollisimman läpinäkyviä," kertoo Puutula. Tarmo on esimerkiksi esitelty uutena työntekijänä, ja hänen oppimisprosessistaan ja uusien tehtävien haltuun ottamisesta on kerrottu aktiivisesti.

Eteran työntekijöitä on osallistettu robotisoitavien tehtävien ideointiin. Robotisoitavia kohteita onkin löytynyt ja niitä on toteutettu hyvällä sykkeellä. Eterassa ollaan robotisaationkin kautta tässä ajassa.

« Palaa takaisin