Miksi ihminen lisää vauhtia, vaikka pitäisi hidastaa?

19.10.2016

Etera Valmennuksen kouluttaja, psykologi Antti Vartiainen 

Kukaan ei ole tunnin aikana 60 minuuttia tehokas, muistuttaa psykologi Antti Vartiainen.


 

Teksti ja kuvat Mikko Huotari

Kiinnitä huomiota aikavarkaisiin niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Ansaittuna vapaapäivänä se saattaa tulla kuiskuttelemaan olkapäällesi. ”Hoida se yksi työsähköposti, niin sitten voit jatkaa huoletta vapaata.” Ensin yrität olla reagoimatta, mutta sitten ehkä sorrut ja hoidat sähköpostin. Luulit jo vapautuneesi, mutta hetken kuluttua se on taas tullut kuiskuttelemaan korvaasi: ”Kun tuonkin hoidit, voisit samalla tehdä sen toisen”.

Mikä tuo kuiskuttelija on? Sillä ei ole oikeastaan väliä, mutta joka tapauksessa se varastaa aikaasi.
Aikavarkaisiin kohtaat työssä ja vapaa-aikana. Ne häiritsevät keskittymistäsi siinä asiassa, mitä olet juuri tekemässä. Kun fokus puuttuu sekä työssä että vapaa-ajassa, elämästä tulee pirstaleinen ja stressaava.

Perustyö häiriintyy jatkuvista keskeytyksistä

Työajan pahimpia aikavarkaita ovat jatkuvat keskeytykset. Perustyö ja sen tavoite häiriintyy.
"Nykyään kuvittelemme, että meidän pitäisi olla koko ajan ’online’ eli tavoitettavissa", sanoo psykologi Antti Vartiainen.

"On vaikea keskittyä, kun perustyön lisäksi pitäisi olla palaverissa, pitäisi olla vastaamassa sähköpostiin, puhelimeen."

Vartiaisen mukaan monien ihmisten on vaikea asettaa rajoja itselleen. Taustalla saattaa vaivata epävarmuus siitä, selviääkö itselle asetetuista tehtävistä. Lisäksi paineita voi kasvattaa syvä uskomus siitä, että virheitä ei saa tehdä.

"Osa meistä tekee aivan liian tiukkoja ja epärealistisia aikatauluja. Tai meitä painostetaan epärealistisiin aikatauluihin."

Syntyy stressi. Ihminen ei luovuta, vaan hänelle tulee pakonomainen tarve selvitä tilanteesta. Hän saattaa entisestään lisätä vauhtia ja kuormittaa itseään. Stressi kaventaa ajattelua ja muuttaa sitä kielteisemmäksi.

"Laukeaa paljon hätää, joka ei edes välttämättä ole totta", Vartiainen selittää. Hän painottaa, että tilanteeseen voi vaikuttaa paljon enemmän kuin usein kuvitellaankaan.

Miten stressistä pääsee eroon?

Katso kalenteria, neuvoo psykologi Antti Vartiainen. "Voi pohtia, minkälaista oma ajankäyttö on."
Kalenteria perkaamalla paljastaa itselleen, kuinka paljon löytyy sellaista aikaa, jolloin voi aidosti keskittyä työn varsinaiseen fokukseen.

Aikavarkaat lisäävät stressille altistumista. Jatkuva läsnä olemisen pakko kuormittaa toissijaisilla tavoitteilla. Vartiainen kehottaakin miettimään, milloin pitää olla läsnä ja milloin ei.

"Joskus on toki pakko olla tavoitettavissa, ja joihinkin sähköposteihin on pakko vastata. Mutta on myös paljon tilanteita, joissa ei voi eikä pidä olla tavoitettavissa", Vartiainen sanoo.

 


Etera Valmennuksen koulututtaja, psykologi Antti Vartiainen 

 

Antti Vartiaisen mukaan stressissä laukeaa paljon hätää, joka ei ole välttämättä edes totta.


"Esimerkiksi psykoterapeuttina en voi kesken vastaanoton vastata puhelimeen tai alkaa kirjoittaa sähköpostia. Eikä kukaan kollegani voi marssia työhuoneeseeni sisään."

Vastaavasti työpaikoilla pitäisi pystyä sopimaan pelisäännöistä, milloin saa häiritä ja milloin on annettava työrauha.

Pue sanoiksi

Vartiainen korostaa sanoiksi pukemisen merkitystä. Silloin stressi tai epämääräinen uhka saa muodon, johon on helpompi tarttua.

"Kun stressi muuttuu konkreettisemmaksi, voi pohtia, onko se totta ja mitä sille voi tehdä. Jos ei ole ketään, jolle puhua, niin kirjoita paperille."

Hahmoton stressi tai paine vaikuttaa ihmisen toimintaan, vaikkei se olisi edes totta.
Asioiden selvittäminen ääneen on aivan eri asia kuin yksin pohtiminen.

"Jo se, että valitset sanan, auttaa selvittämään asiaa, joka painaa mieltä", Vartiainen sanoo. "On hyvä puhua ääneen tai vaikka kirjoittaa listaa asioista, jotka pitää tehdä. Ja sitten pohtia, mitä seuraa, jos en tee niitä juuri nyt." 

On myös hyvä pohtia, mikä on pahin skenaario, jos jokin asia jää hoitamatta. Silloin pääsee lähemmäs sitä, mikä on totta ja mikä on omaa kuvitelmaa.
 

Neljä vinkkiä aikavarkaiden nitistämiseen

 

1. Hidasta

Tutustu itseesi ja hidasta. Onko kaikki mikä päässä liikkuu totta? Onko kaikki välttämätöntä hoitaa välittömästi? Mieti, mitä voi tehdä toisin.

2. Tauota

Liiku, jätä työpiste, jos se on mahdollista. Aivot tarvitsevat taukoa. Tarvitaan myös liikettä, koska istutaan niin paljon. Kukaan ei ole tunnin aikana 60 minuuttia tehokas, joten voi ihan hyvin pitää viiden minuutin tauon.

3. Vaihtelu

Hanki vaihtelua, jos se on mahdollista. Vaihtelu palauttaa. Ennen kaikkea pidä huoli siitä, että vaihtelua on muualla elämässä – ja että siihen on aikaa.

4. Jaa asioita työtovereiden kanssa

Hyödynnä työyhteisöä. Se on voimavara, jota kannattaa kehittää. Ketään ei pitäisi jättää yksin selviämään.



   

 

« Palaa takaisin